Antti-Juhani Kaijanaho sanoo, että vaalien valmistelut aloitetaan normaalisti vuotta aikaisemmin. Maakuntavaalien pitäisi olla lokakuussa, mutta vielä ei tiedetä varmasti, ovatko ne silloin. Kuva: Outi Elomaa
| Outi Elomaa | | 0 |  2

Suomen kuntien keskusvaalilautakunnat ovat erikoisessa tilanteessa, sillä maakuntavaaleista puhutaan tällä hetkellä mahdollisina maakuntavaaleina. Maakuntavaalit piti olla jo alkuvuodesta presidentinvaalien yhteydessä. Tällä hetkellä on tieto, että ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.

Jyväskylän keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Antti-Juhani Kaijanaho toteaa, että ei muista vastaavanlaista tilannetta, että lakia vaalien järjestämisestä ei olisi, vaikka vaaleja pitäisi pian ryhtyä järjestämään.

– Olen seurannut politiikkaa aktiivisesti 90-luvun puolivälistä lähtien. En muista koskaan olleen vastaavanlaista tilannetta, että puhutaan mahdollisesti toimitettavasta vaalista. Sain huhtikuussa kirjeen oikeusministeriöstä, ja siinä on lista päivämääristä, johon mennessä pitää tehdä monia asioita. Esimerkiksi huhtikuussa olisi pitänyt kaupunginvaltuuston käsitellä äänestysaluejakoa ja nyt on jo myöhäistä, Kaijanaho kertoo.

Ongelmallinen tilanne

Puolueet ovat kuitenkin aloittaneet ehdokaskampanjat erikoisessa tilanteessa.

– Tämäkin on yksi ongelma, että puolueissa joudutaan tekemään ehdollisia päätöksiä. Minun mielestäni on parasta, että jos ei kesäkuussa saada päätöstä laista aikaiseksi, vaalit siirretään.

– Seuraavaksi tulee eduskunnan kesäloma, eikä kaupunginkaan organisaatio ole kesällä täysipainoisesti töissä. Meillä on myös tiukka deadline 17.8., jolloin pitäisi olla asetettuna maakuntavaalilautakunta. Sitä ei voi koota ennen kuin laki on olemassa. Jyväskylässä on elokuun alussa keskusvaalilautakunnan kokous, jolloin pitäisi tehdä ensimmäiset vaaleihin liittyvät päätökset. Siitä ei voi venyttää enää paljon vaaleihin, Kaijanaho toteaa.

Kaijanaho pohtii sitäkin, että tilanne ei ole hyvä nyt ehdokkaaksi asettuville eikä äänestäjille. Ehdokkaat eivät tiedä mahdollisia tulevia tehtäviään, ja äänestäjiä patistetaan olemaan aktiivisia, vaikka vaalit on jo kerran siirretty.

– Ehdokashankinnan kohdalla on ongelmallista, että ihmiset eivät tiedä, mihin ovat menossa. He eivät tiedä, mikä on maakuntavaltuuston tehtävä. Se on samalla tavalla avoin kysymys kuin vaalien ajankohta.

– Jos vaaleja ei pidetä lokakuussa, nyt ehdolle asettuneet joutuvat miettimään ensi vuonna, ryhtyvätkö uudestaan ehdokkaaksi. Jos maakuntavaalit siirretään toisen kerran, mitä se tekee äänestysaktiivisuudelle ja -motivaatiolle. Jos eduskunta saa lain rakennettua ja vaalit pidetään, uskon, että maakuntavaltuustolla on painoarvoa.

Ensi vuonna on eduskunta- ja EU-vaalit. Kaijanaho toteaa, että jos maakuntavaalit siirretään, seuraava järkevä vaihtoehto olisi pitää ne eduskuntavaalien yhteydessä.

Kaijanahon mukaan keskusvaalilautakuntakin on tilanteessa, jossa vaalien hyväksi ei voi tehdä juuri mitään konkreettista ennen kuin laki on voimassa.

Jotta maakuntavaalit voidaan toimittaa 28.10., hallituksen esityksen mukaisen lainsäädännön on tultava voimaan viimeistään 1.7.

Antti-Juhani Kaijanaho sanoo keskusvaalilautakunnan olevan hyvin kokenut vaalien järjestäjä. Hän ei usko, että tulee ongelmia itse vaalien käytännön järjestelyissä, ovat ne milloin tahansa.

– Maakuntauudistus on osa sote-uudistusta. En tiedä, voisiko maakuntauudistus tapahtua, jos sote ei toteutuisi. Se olisi aika omituista, mutta ei muodollisesti mahdotonta, Kaijanaho pohtii eri vaihtoehtoja.

Jätä kommentti

  • (will not be published)