Säynätsalon keskusta näytti 1920-luvun lopulla tällaiselta. Keskellä on tehtaan konttorina toiminut Peltola sekä oikealla Osuuskauppa. Kuva: Sänätsalo-seuran arkisto.
| Jarkko Mänttäri | | 0 |  2

Jyväskylän saaristokaupunginosan, Säynätsalon, paikallista identiteettiä sekä historiaa vaalitaan 5.-14.8. Säynätsalopäivillä, joiden järjestelyistä on viime vuosina vastannut hyvin epämuodollinen eri järjestöjen edustajista ja yksittäisistä aktiiveista muodostunut toimikunta.

Vireä urheiluseura Säynätsalon Riento ottaa tämänvuotiseen tapahtumaan ennakkoa järjestämällä Säynätsalon urheilukentällä jo lauantaina 5. elokuuta jalkapallotapahtuman ja yleisurheilukisat seuraavana maanantaina 7. elokuuta.

Keskiviikkona on ohjelmaa erityisesti nuorille, kun tubettaja Jaakko Parkkali vierailee Lehtisaaren koululla.

Pääosa tämänkertaisten Säynätsalopäivien ohjelmasta ajoittuu seuraavaan viikonloppuun:  Perjantaina 11. elokuuta avautuu Taideseura Raidan näyttely ja ovet ovat avoinna myös Kunnantalolla sekä Säynätsalo-seuran isännöimässä Vanerilassa. Lisäksi UPM:n vaneritehtaalla järjestetään päivän aikana yleisökierroksia.

Lauantaina 12. elokuuta tapahtumat keskittyvät aiempaa tiiviimmin pääsaarelle kunnantalon ja tehtaan portin välille. Ohjelmassa on muun muassa Saaristomarkkinat, kirpputori, lettukestit, kotiseutukävely sekä näyttelyitä.

Lauantaipäivänä Säynätsalo saa uuden taideteoksen, kun ”Vanhojen poikien puistossa” paljastetaan Säynätsalo-seuran aikaansaannoksena kuvanveistäjä Sonja Vectomovin muovaama Patsas äideille.

Sunnuntaina 13. elokuuta kunnantalolla on tapahtumia koko päivän.  Kirkonmäellä järjestetään sunnuntaina Säykkipäivä-messu, Lehtisaaressa on avoinna Perälän museokauppa ja Muuratsalossa pelataan lentopalloa. Näyttelyt ovat kunnantalolla avoinna vielä seuraavana maanantainakin.

Säynätsalopäivien tarkempi ohjelma löytyy täältä.

120 vuotta asutusta

Reilun viikon ajalle sijoittuvilla Säynätsalopäivillä juhlitaan satavuotiaan Suomen lisäksi myös saarivaltakunnan asuttamisen 120-vuotistaivalta ja 90-vuotiasta paikallislehteä.

Säynätsalolaisten kirjan Päivät seutuvilla Päijänteen kirjoittanut Matti Rautjoki toteaa Säynätsalon siirtyneen lähes suoraan kalastajien ja metsästäjien kaudesta teolliseen aikaan 1900-luvun alkaessa.

Jämsäläinen patruuna Severi Konkola aikoi 1800-luvun lopulla vuokrata asumattoman Säynätsalon saaren sadan pukkinsa laitumeksi, mutta jyväskyläläinen kauppaneuvos ja tehtailija Johan Parviainen oli keksinyt saarelle aivan toisenlaisen tulevaisuuden.  Parviainen teki vuonna 1897 Svante Rauhalahden ja Tobias Haapalahden kanssa kaupat Päijänteen saaresta. Jo seuraavana vuonna saaressa käynnistyi saha ja vuonna 1914 aloitettiin vanerin valmistus, joka jatkuu edelleen.

Sahan rakentamisen myötä Säynätsalo sai myös ensimmäiset pysyvät asukkaansa. Rautjoen kirjan mukaan ensimmäinen asuintalo valmistui saareen syksyllä 1897, mikä antaa aiheen viettää tänä vuonna saaren asuttamisen 120-vuotisjuhlia.

Useampien eri lähteiden mukaan Säynätsalon ensimmäinen asukas olisi ollut työmies Juho Herman Kuitunen. Sakari Kuusen kirjoittamassa Joh. Parviainen Oy:n 50-vuotishistoriassa kerrotaan Kuitusen olleen sahan rakennustyömiesten joukossa ja jääneen sitten ”saaren vahdiksi”, kun rakentaminen oli keskeytetty talven ajaksi.

Säynätsalon hautausmaalla on rautaristi, jonka mukaan ”Tässä lepää Säynätsalon ensimmäinen asukas Juho Herman Kuitunen”. Säynätsalon varhaista asutusta selvittäneen Seppo Sampion mukaan Kuitunen olisi ollut kirjoilla Saarijärvellä ja muuttanut vasta vähän ennen kuolemaansa kevättalvella 1924 Säynätsaloon.

Saha työllisti

Sampion mukaan kaikki saaren ensimmäiset asukkaat olivat tavalla tai toisella olleet riippuvaisia Parviaisen suvun sahan toiminnasta. Kirkonkirjojen mukaan ensimmäinen Säynätsalossa syntynyt lapsi oli 20.kesäkuuta vuonna 1900 syntynyt sahankirjuri Antti Ikosen ja vaimonsa Fannyn tytär Kerttu.

Säynätsalo kuului alkujaan Korpilahden kuntaan, sitten 1920-luvulla muutaman vuoden Korpilahdesta eronneeseen Muuramen kuntaan, kunnes  vuonna 1924 itsenäistyi omaksi saaristokunnakseen.  Vuoden 1993 alusta alkaen Säynätsalo tuli kuntaliitoksen myötä osaksi Jyväskylän kaupunkia. Säynätsalon saarella, Lehtisaaressa, Muuratsalossa sekä mantereen puolella Kinkovuoressa ja Karkaussaaressa asuu nykyään noin 3 300 Jyväskylän kaupungin asukasta.

Jätä kommentti

  • (will not be published)