Trafin hirvivaaraseminaarissa lavastettu hirvikolari antaa mittasuhteita ison eläimen ja pienen auton yhdistelmälle. Kuva: Anne-Maria Pesonen
| Riina Sydänmaanlakka | | 0 |  Tykkää

Pahin hirvikolariaika on nyt käsillä, sillä lauantaina 14.10. alkanut metsästyskausi pitää eläimet liikkeessä.

Jyväskylän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Harri Nieminen toteaa, että hirvet ovat erittäin reittiuskollisia. Ne ylittävät tiet pitkälti tutuista paikoista, ja nämä paikat on merkattu hirvivaroitusmerkein.

Jyväskylän seudun pahoiksi paikoiksi Nieminen nimeää muun muassa Muurame–Jyväskylä-välin moottoritien sekä Kuopioon päin mentäessä Ysitien Lemmikin kohdan.

– Siinä kohtaa päättyy hirviaita. Kun hirvet ovat tottuneet menemään tiestä yli, ne menevät sitten siitä, mihin aita loppuu. Siksi myös ”hirviaita päättyy” -merkit kannattaa huomioida.

Metsästys keskittyy Jyväskylän seudulla lähinnä viikonloppuihin, joten etenkin silloin hirvet ovat aktiivisesti liikenteessä. Jos tielle ryntää naarashirvi, perässä seuraa todennäköisesti vasa.

– Metsästysaikaan saattaa olla hirvikoirakin perässä, Nieminen muistuttaa.

Metsästyksen lisäksi hirvikolaririskiä suurentaa muuttoaika: hirvet vaihtavat kesälaitumilta talvilaitumille ja vaeltavat normaalia aktiivisemmin paikasta toiseen. Niemisen mukaan tämä kestää joulukuulle saakka.

Hirvet liikkuvat myös taajamien lähellä ja kaupungeissa. Muun muassa Kankaan alueelta ja Tuomiojärven rannoilta tehdään Niemisen mukaan karkotuksia tasaisin väliajoin.

– Jyväskylän alueelta kaadetaan noin sata hirveä. Koko Keski-Suomen alueelta määrä on noin 3 500. Se näkyy kyllä liikenteessä. Jos näin ei tehtäisi, tilanne olisi katastrofaalinen, Nieminen sanoo.

Valppaana aamu- ja iltahämärässä

Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvainsinööri Anne-Maria Pesonen toteaa, että pimeys tekee oman lisänsä hirvivaaraan. Eniten hirviä liikkuu hämärällä.

– Riskialtteimmat ajat ovat pari tuntia auringon nousun sekä laskun aikoihin. Pientareita kannattaa todella tarkkailla. Onnettomuuden ehkäisyssä oleellista on myös auton hyvät valot ja se, että niitä käyttää oikein, Pesonen sanoo.

Myös Pesonen muistuttaa, että hirvivaroitusmerkit kannattaa ottaa tosissaan, sillä kaasujalalla on erittäin iso merkitys siinä, millaista jälkeä mahdollisessa törmäyksessä tulee.

– Hiljaisemmassa vauhdissa jää myös kuljettajalle enemmän aikaa reagoida, ja törmäykseltä voidaan välttyä.

Hirvivaroitusmerkit on sijoiteltu hirvien yleisille kulkureiteille yhteistyössä metsästäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

– Merkit kertovat suurentuneesta riskistä, mutta koska hirvet eivät osaa niitä tulkita, voi sarvipää tulla vastaan muuallakin, Anne-Maria Pesonen korostaa.

 

Jos törmäät hirvieläimeen

  • Varoita muuta liikennettä asettamalla varoituskolmio 200–300 metrin päähän. Laita hätävilkut päälle.
  • Ilmoita aina poliisille ja anna paikkakuvaus mahdollisimman tarkasti.
  • Merkitse onnettomuuspaikka. Paikka merkitään mieluiten riistaonnettomuusmerkillä, joka sidotaan kaiteeseen, aurausmerkkiin tai puun oksaan. Sen voi tulostaa osoitteesta www.riista.fi ja säilyttää autossa. Merkki asetetaan kohtaan, jossa onnettomuudessa kuollut eläin on tai josta loukkaantunut eläin on kadonnut metsään.

Lähde: Suomen Riistakeskus

Jätä kommentti

  • (will not be published)